Puulajioppaat alkavat lehdestä. Metsässä se on väärä järjestys kahdesta syystä: lehti on ulottumattomissa kolmen metrin korkeudella, ja puolet vuodesta sitä ei ole lainkaan.
Käytännössä tunnistaminen menee toisin päin, kaukaa lähelle:
Jos joudut kurottamaan lehteen, olet luultavasti aloittanut väärästä päästä. Katso ensin kauas, sitten runkoon.
Jokaisen lajin kohdalla on kaksi kuvaa: kaarna ja lehti tai neulanen. Kuvaa napauttamalla se suurenee.
Suomessa on kolme yleistä havupuuta, ja ne erottaa toisistaan ilman että tarvitsee koskea mihinkään.
Kaarna ylempää
Neulaset pareittain
Neulaset pareittain, 4–7 cm pitkiä, jäykkiä. Latva pyöreä ja avoin, oksat kaartuvat ylös. Rungon yläosa oranssinruskea ja ohuina hilseinä; tyvi harmaa ja paksu. Kasvaa kuivilla kankailla ja rämeillä.
Kaarna suomuina
Neulaset yksittäin
Neulaset yksittäin, lyhyitä ja teräviä, ja ne ovat kaikilla sivuilla oksaa. Latva on suippo, alaoksat riippuvat. Kaarna harmaanruskea, pieninä suomuina. Kasvaa tuoreilla kankailla ja korvissa — ja siellä missä on varjoa, mihin palataan luvussa 5.
Pylväsmäinen muoto
Neulaset kolmittain
Pensas tai kapea pylväsmäinen puu. Neulaset kolmen kiehkurassa, piikikkäitä ja yläpinnalta vaaleajuovaisia. Marjat sinimustia, vahapeitteisiä ja kypsyvät kahdessa vuodessa. Kasvaa kuivilla ja valoisilla paikoilla, usein hakamailla ja kalliolla.
Suomessa on kaksi koivulajia, ja niitä kutsutaan yleensä molempia vain koivuksi. Ero kannattaa silti oppia, koska se kertoo samalla kasvupaikan — ja koska vain toisesta tulee kunnollista puuta.
Tyvi tummuu ja halkeilee
Lehti kolmiomainen
Runko vaalea
Lehti pyöreämpi
| Rauduskoivu | Hieskoivu | |
|---|---|---|
| Oksat | Riippuvat | Pystyt tai vaakaan |
| Tyvi | Tumma, halkeileva | Vaalea tyveen asti |
| Nuori verso | Karhea, näppyläinen | Pehmeän karvainen |
| Lehti | Kolmiomainen, terävä | Pyöreämpi, tylppä |
| Kasvupaikka | Tuore ja lehtomainen kangas | Kostea, korpi, ojanvarsi |
| Puuna | Vaneria ja huonekaluja | Polttopuuta ja kuitua |
Nopein kenttäero on oksien suunta ja maan kosteus yhdessä. Riippuvaoksainen koivu kangasmetsässä on rauduskoivu; pystyoksainen koivu ojan varressa on hieskoivu. Kun kaksi merkkiä sopivat yhteen, olet oikeassa.
Kaarna vihertävänharmaa
Lehti pyöreä
Lehti pyöreä ja ruoti litteä — siksi lehdet värisevät pienimmässäkin tuulessa, ja haavan kuulee ennen kuin näkee. Kaarna sileä ja harmaanvihreä, vanhalla puulla tyvi tummuu ja halkeilee. Kasvaa nopeasti aukoille ja on metsän lajirikkain puu: haavan rungossa elää enemmän lajeja kuin missään muussa.
Kaarna sileä
Kärki terävä
Kaarna sileä ja harmaa. Lehti soikea, terävä kärki, alapinta harmaanvihreä. Valtaa nopeasti pellot ja tienvarret. Juurissa on typpeä sitovia nystyröitä, joten se parantaa maata kasvaessaan.
Kaarna vanhana
Kärki loveutunut
Lehti pyöreä ja kärjestä loveutunut — ainoa lehtipuumme jonka lehden kärki on sisäänpäin. Nuoret lehdet tahmeita. Kasvaa vain märässä: rannoilla, lähteiköissä ja tulvamailla. Jos näet tervalepän, siellä on vettä.
Kaarna sileä
Monta lehdykkää
Lehti parilehdykkäinen: yhdessä ruodissa 9–15 pientä lehteä. Marjat oranssinpunaisia. Kasvaa kaikkialla mutta jää pieneksi, koska hirvi syö sen taimet. Iso pihlaja kertoo että hirviä on vähän — tai että kohta on ollut aidattuna.
Kaarna vanhana
Lehti alta harmaa
Iso pajulaji. Lehti soikea, ryppyinen, alta harmaan karvainen. Kukkii ennen lehtien tuloa harmaina «pajunkissoina» — ja on silloin kevään ensimmäinen ravinnonlähde mehiläisille. Raidan kaarna on nuorena sileä ja vanhana pitkittäin uurteinen.
Avain kysyy samassa järjestyksessä kuin metsässä katsot: ensin runko, tarvittaessa ylöspäin, lehti viimeisenä. Valitse se kuva joka muistuttaa eniten sitä mitä näet — älä sitä mitä arvelet.
–
Mänty tunnistettu tyvestä
Katsotaan rungon alaosaa: paksu, harmaa, syvään halkeillut kaarna. Se ei näytä lainkaan siltä oranssilta männyltä jonka kaikki tuntevat, ja puu menee kuuseksi tai tunnistamattomaksi.
Männyn kaarna on kahdenlainen samassa puussa. Tyvellä se on paksua ja harmaata kilpeä — se on palosuoja, ja juuri siksi mänty selviää kulovalkeasta. Ylempänä, missä paloa ei tarvitse kestää, kaarna on ohutta ja oranssia.
Korjaus: katso mäntyä ylhäältä, viiden metrin korkeudelta ylöspäin. Siellä väri on aina se oranssinruskea, ja se erottuu metsässä kauas — myös hämärässä ja lumen keskeltä.
Sama sääntö toisin päin: kuusen kaarna on samanlaista koko rungon pituudelta, ja se on jo itsessään tuntomerkki. Jos runko näyttää samalta ylhäältä ja alhaalta, se ei ole mänty.
Valokuvat ovat Wikimedia Commonsista. Ne on rajattu neliöiksi ja pienennetty, muuten ne ovat ennallaan. Kuvan nimestä pääset alkuperäiseen.