Tunnista puu

Lehti on viimeinen tuntomerkki, ei ensimmäinen

Puulajioppaat alkavat lehdestä. Metsässä se on väärä järjestys kahdesta syystä: lehti on ulottumattomissa kolmen metrin korkeudella, ja puolet vuodesta sitä ei ole lainkaan.

Käytännössä tunnistaminen menee toisin päin, kaukaa lähelle:

1. Muoto sadan metrin päästä. Männyn latva on pyöreä ja oksat kaartuvat ylöspäin; kuusen latva on terävä ja oksat riippuvat. Koivun latvus on kevyt ja läpinäkyvä. Tämä toimii myös talvella ja hämärässä.
2. Kaarna kädenmitalta. Varmin yksittäinen tuntomerkki, ja se on aina paikalla. Männyn tyvi on paksu ja karkea mutta latvaosa oranssinruskea ja hilseilevä — sama puu on kahden näköinen ylhäältä ja alhaalta.
3. Neulanen tai lehti vasta viimeisenä, ja vain jos kaksi edellistä jättivät epäselväksi.

Jokaisen lajin kohdalla on kaksi kuvaa: kaarna ja lehti tai neulanen. Kuvaa napauttamalla se suurenee.

Kolme havupuuta

Suomessa on kolme yleistä havupuuta, ja ne erottaa toisistaan ilman että tarvitsee koskea mihinkään.

Mänty

Kaarna ylempää Neulaset pareittain

Neulaset pareittain, 4–7 cm pitkiä, jäykkiä. Latva pyöreä ja avoin, oksat kaartuvat ylös. Rungon yläosa oranssinruskea ja ohuina hilseinä; tyvi harmaa ja paksu. Kasvaa kuivilla kankailla ja rämeillä.

Kuusi

Kaarna suomuina Neulaset yksittäin

Neulaset yksittäin, lyhyitä ja teräviä, ja ne ovat kaikilla sivuilla oksaa. Latva on suippo, alaoksat riippuvat. Kaarna harmaanruskea, pieninä suomuina. Kasvaa tuoreilla kankailla ja korvissa — ja siellä missä on varjoa, mihin palataan luvussa 5.

Kataja

Pylväsmäinen muoto Neulaset kolmittain

Pensas tai kapea pylväsmäinen puu. Neulaset kolmen kiehkurassa, piikikkäitä ja yläpinnalta vaaleajuovaisia. Marjat sinimustia, vahapeitteisiä ja kypsyvät kahdessa vuodessa. Kasvaa kuivilla ja valoisilla paikoilla, usein hakamailla ja kalliolla.

Kaksi koivua, ja ero on käytännöllinen

Suomessa on kaksi koivulajia, ja niitä kutsutaan yleensä molempia vain koivuksi. Ero kannattaa silti oppia, koska se kertoo samalla kasvupaikan — ja koska vain toisesta tulee kunnollista puuta.

Rauduskoivu

Tyvi tummuu ja halkeilee Lehti kolmiomainen

Hieskoivu

Runko vaalea Lehti pyöreämpi

Nopein kenttäero on oksien suunta ja maan kosteus yhdessä. Riippuvaoksainen koivu kangasmetsässä on rauduskoivu; pystyoksainen koivu ojan varressa on hieskoivu. Kun kaksi merkkiä sopivat yhteen, olet oikeassa.

Viisi muuta lehtipuuta

Haapa

Kaarna vihertävänharmaa Lehti pyöreä

Lehti pyöreä ja ruoti litteä — siksi lehdet värisevät pienimmässäkin tuulessa, ja haavan kuulee ennen kuin näkee. Kaarna sileä ja harmaanvihreä, vanhalla puulla tyvi tummuu ja halkeilee. Kasvaa nopeasti aukoille ja on metsän lajirikkain puu: haavan rungossa elää enemmän lajeja kuin missään muussa.

Harmaaleppä

Kaarna sileä Kärki terävä

Kaarna sileä ja harmaa. Lehti soikea, terävä kärki, alapinta harmaanvihreä. Valtaa nopeasti pellot ja tienvarret. Juurissa on typpeä sitovia nystyröitä, joten se parantaa maata kasvaessaan.

Tervaleppä

Kaarna vanhana Kärki loveutunut

Lehti pyöreä ja kärjestä loveutunut — ainoa lehtipuumme jonka lehden kärki on sisäänpäin. Nuoret lehdet tahmeita. Kasvaa vain märässä: rannoilla, lähteiköissä ja tulvamailla. Jos näet tervalepän, siellä on vettä.

Pihlaja

Kaarna sileä Monta lehdykkää

Lehti parilehdykkäinen: yhdessä ruodissa 9–15 pientä lehteä. Marjat oranssinpunaisia. Kasvaa kaikkialla mutta jää pieneksi, koska hirvi syö sen taimet. Iso pihlaja kertoo että hirviä on vähän — tai että kohta on ollut aidattuna.

Raita

Kaarna vanhana Lehti alta harmaa

Iso pajulaji. Lehti soikea, ryppyinen, alta harmaan karvainen. Kukkii ennen lehtien tuloa harmaina «pajunkissoina» — ja on silloin kevään ensimmäinen ravinnonlähde mehiläisille. Raidan kaarna on nuorena sileä ja vanhana pitkittäin uurteinen.

Näin teet

1. Pysähdy kauemmas ja katso muotoa. Latva, oksien suunta ja latvuksen tiheys erottavat männyn, kuusen ja koivun jo sadan metrin päästä — myös talvella, kun lehtiä ei ole.
2. Kävele runkoon ja katso kaarnaa silmän korkeudelta ylöspäin. Männystä katso viiden metrin yläpuolelle, koska tyvi on harmaa ja vasta yläosa oranssi.
3. Katso maata jalkojesi ympärillä. Tervaleppä kasvaa märässä, rauduskoivu kankaalla ja hieskoivu kosteassa. Jos laji ja kasvupaikka eivät sovi yhteen, tarkista ensimmäinen arvauksesi.
4. Vasta sitten neulanen tai lehti, ja mieluiten maasta tai alimmasta oksasta. Laske neulaset: pareittain mänty, yksittäin kuusi, kolmen kiehkurassa kataja.
5. Koivulla katso tyveä ja nuorta versoa. Tumma, halkeillut tyvi ja karhea verso ovat rauduskoivu; vaalea tyvi ja pehmeä verso hieskoivu.
6. Varmista avaimella ja lue sen kasvupaikkarivi. Jos ympäristö ei vastaa sitä, aloita alusta muodosta.

Tavallisin virhe

Mänty tunnistettu tyvestä

Katsotaan rungon alaosaa: paksu, harmaa, syvään halkeillut kaarna. Se ei näytä lainkaan siltä oranssilta männyltä jonka kaikki tuntevat, ja puu menee kuuseksi tai tunnistamattomaksi.

Korjaus: katso mäntyä ylhäältä, viiden metrin korkeudelta ylöspäin. Siellä väri on aina se oranssinruskea, ja se erottuu metsässä kauas — myös hämärässä ja lumen keskeltä.

Sama sääntö toisin päin: kuusen kaarna on samanlaista koko rungon pituudelta, ja se on jo itsessään tuntomerkki. Jos runko näyttää samalta ylhäältä ja alhaalta, se ei ole mänty.